Kniivilän koti­seu­tu­museo

Museo (aukio­loa­jat alem­pana)

Kniivilän museossa on yli 3000 luet­te­loi­tua esi­nettä. Itse Kniivilän tila esit­te­lee perin­tei­siä hai­luo­to­lai­sia elin­kei­noja – esillä on maa- ja kar­ja­ta­lous­vä­li­neitä, kalas­tus­tar­peita sekä käsi­työ­ka­luja ja -näyt­teitä. Pientilallisen elä­mää tuo tutuksi puo­les­taan suu­ta­rin torppa, navetta ja pieni savusauna. Elosuojaan on kerätty kat­tava kokoelma maa­ta­lous­lait­teita 1800-luvun lopulta aina 1960-luvulle. Näytteillä on myös kalas­tus­vä­li­neitä ja kes­ki­moot­to­ri­vene.

Kunnan museo-oppaan opas­kier­rok­sella tutus­tu­taan Kniivilän talon ja suvun his­to­ri­aan sekä museo­toi­min­nan syn­tyyn Hailuodossa. Alueella on run­saasti raken­nuk­sia ja mie­len­kiin­toi­sia esi­neitä, joi­hin tutus­tu­taan kier­rok­sen aikana, myös Hailuodon his­to­ria tulee tutuksi.

Kniivilän tarina

Kniivilä on vanha maa­tila, joka tun­ne­taan jo 1600-luvulta. Saman suvun tie­de­tään asu­neen maa­ti­lalla aina­kin kuu­den suku­pol­ven ajan, 1740-luvulta alkaen. 1860-luvulla maa­tila jaet­tiin ensin vel­jes­ten kes­ken ja toi­nen puoli myy­tiin suvun ulko­puo­lelle majak­ka­mes­tari Ludvig Lalinille vuonna 1872. Silloin Kniivilään muo­dos­tui kah­den talou­den piha­piiri. Kniivilän asuin­ra­ken­nus sijaitsi aikai­sem­min pihan län­si­si­vus­talla. Nykyinen talo pys­ty­tet­tiin uudelle pai­kalle 1924. Edellisestä asuin­ra­ken­nuk­sesta hyö­dyn­net­tiin järeät hir­ret, jotka oli tuotu 1830-luvulla man­te­reelta.

Kniivilän vii­mei­set asuk­kaat oli­vat nai­mat­to­mat sisa­ruk­set Hanna (1883–1954), Eemeli (1889–1966) ja Heikki (1892–1978). He asui­vat maa­ti­lalla kes­ke­nään perin­teistä, sääs­tä­väistä elä­mää. Elinkeinoina oli­vat maan­vil­jely ja kar­jan­hoito. Kniivilän pojat oli­vat tun­net­tuja var­sin­kin hevos­ten kas­vat­ta­jina.

Kun Heikki kuoli sukunsa vii­mei­senä vuonna 1978, tilalle ei löy­ty­nyt peri­jöitä. Säästäväiset Kniivilät oli­vat säi­lyt­tä­neet pal­jon van­haa, joten val­tio luo­vutti seu­raa­vana vuonna talon Hailuodon kun­nalle koti­seu­tu­museoksi. Talon omat huo­ne­ka­lut ja esi­neet muo­dos­ta­vat huo­mat­ta­van osan museon kokoel­mista. Kniivilä onkin suu­reksi osaksi pidetty saman­lai­sena kuin se oli sisa­rus­ten eläessä.

Kansakoulunopettaja J. L. Suomela alkoi 1930-luvulta alkaen kerätä van­hoja esi­neitä käyt­tääk­seen niitä las­ten ope­tuk­sessa. Koulun koti­seu­tu­ko­koel­maan tal­le­tet­tiin muun muassa van­hoja työ­ka­luja, käsi­töitä ja rahoja. Myös Suomelan kokoelma sekä lah­joi­te­tut esi­neet löy­si­vät lopulta esit­te­ly­pai­kan koti­seu­tu­museosta.

Kniivilän maa­ti­laan kuu­lu­nei­den yhdek­sän raken­nuk­sen lisäksi ulko­museoa­luetta on laa­jen­nettu siir­tä­mällä sinne muun muassa suu­ta­rin torppa piha­ra­ken­nuk­si­neen, paja, kala-aittoja sekä tuu­li­mylly. Kokonaisuus esit­te­lee moni­puo­li­sesti enti­sai­ko­jen arkie­lä­mää, elin­kei­noja ja käsi­työ­tai­toja Hailuodossa.

Pysyväisnäyttely Meren sylissä

Kniivilään on avattu vuonna 2024 saa­ren his­to­riasta ker­tova näyt­tely, Meren sylissä. Näyttely ker­too kuinka saa­ressa on eletty vuo­si­sa­to­jen ajan vah­vassa yhtey­dessä luon­toon. On opittu elä­mään luon­toa kun­nioit­ta­vasti hyö­dyn­täen sekä tai­pu­maan sen voi­maan ja yllät­tä­vyy­teen. 

Näyttelyn tee­mat ovat:  Vesikansan elä­mää, Saaresta man­te­reelle, Meriviljaa ja muuta elan­toa luon­nosta, Haasteista ylös sekä Tarut, usko­muk­set ja luon­non­hoi­to­ta­vat. 

Lisäksi näyt­te­lyssä ihme­tel­lään saa­ren kohoa­mi­sen vai­heita vuo­si­sa­to­jen ja -tuhan­sien aikana sekä on mah­dol­li­suus uppou­tua tuntu-, äänimaailma- ja tuok­su­muis­toi­hin. Näyttelyssä muis­tel­laan myös monelle tut­tuja hai­luo­to­lai­sista. 

Näyttely on estee­tön ja sii­hen on mah­dol­lista tutus­tua pyö­rä­tuo­lilla. 

Näyttelyn on koon­nut Ulla Autio. 

Kesä 2025

Kniivilä sul­jettu

pe 20. – su 22.6. Juhannus

pe 11. – su 13.7. Bättre folk

la 16.8. 

Kniivilän koti­seu­tu­museo: 040 4870 244

 

Hailuodon Paikallisoppaat jär­jes­tä­vät ryh­mille koti­seu­tu­museoon opas­tus­pal­ve­luja myös aukio­loai­ko­jen ulko­puo­lella. Opastuksen ja hin­to­jen tie­dus­telu suo­raan pai­kal­li­sop­pailta. 

Lisätietoja ja varauk­set: 040 5562 572