Tie­toa Hai­luo­dosta

Koko saari kan­sal­lis­mai­se­mana

Hai­luoto on Perä­me­ren suu­rin saari. Se on kohon­nut merestä noin 2000 vuotta sit­ten. 1800-luvulle saakka Hai­luoto muo­dos­tui kol­mesta eril­li­sestä saa­resta, jotka maan kohoa­mi­nen liitti yhteen. Maan kohoa­mi­nen jat­kuu edel­leen noin yhdek­sän mil­li­met­rin vuosi vauh­tia ja ennen pit­kää saari on kiinni man­te­reessa. Saari on muo­vau­tu­nut vuo­si­tu­han­sien ajan aal­to­jen, vir­tauk­sien, jään sekä tuu­len vai­ku­tuk­sesta. Hai­luo­don uniikki raken­nettu mai­sema ja luon­no­no­lo­suh­teet ovat nos­ta­neet Hai­luo­don ainoaksi kan­sal­lis­mai­se­maksi koko­nai­sena kun­tana Suo­messa. Sil­män­kan­ta­mat­to­miin jat­ku­vat dyy­ni­hiek­ka­ran­nat, kuo­huva meri, puh­taat män­ty­met­sät ja laa­jat jäkä­li­köt luo­vat saa­ren ainut­laa­tui­sen ympä­ris­tön. Hai­luo­don luonto on arvo­kas ja sitä pyri­tään säi­lyt­tä­mään tule­ville suku­pol­ville eri­lais­ten suo­je­luoh­jel­mien avulla. Suo­je­lu­koh­teina ovat sekä lin­nut, ranta-alueet että eri­koi­set har­ju­muo­dos­tu­mat. Maan­nouse­ma­ran­nikko elää ja muut­tuu jat­ku­vasti ja muo­dos­taa siten oman elä­vän suo­je­lu­koh­teensa.

Perin­tei­den saari

Saa­rella on ollut asu­tusta jo noin tuhat vuotta. Kalas­tus on luon­nol­li­sesti ollut tär­keä elin­keino, kuten myös maa­ta­lous. Asuk­kaita on ollut 1800-luvun lopussa enim­mil­lään noin 2000. Asu­kas­luku laski 1960- ja 1970-luvuilla. Vuonna 1980 väki­luku oli alle 900, mutta on nous­sut siitä ja on nyt noin tuhan­nen asuk­kaan luok­kaa. Hai­luo­don raken­net­tua ympä­ris­töä lei­maa hyvin säi­ly­nyt talon­poi­kai­nen raken­ta­mi­nen, idyl­li­set punai­set kalas­ta­ja­ky­lät sekä perin­tei­käs kult­tuuri. Saa­ressa vie­rai­li­jaa odot­ta­vat kylän maa­lais­mil­jöö, jota hal­lit­se­vat pel­toau­keat ja vie­hät­tä­vät talon­poi­kais­ra­ken­nuk­set. Hai­luo­don oma neule – tik­ku­röijy tun­ne­taan maa­il­malla ja sen tari­naa ja käyt­tö­tar­koi­tusta pide­tään yhä suu­ressa kun­niassa.

Tai­tei­li­joi­den saari

Hai­luoto tun­ne­taan kult­tuu­ri­saa­rena ja ensim­mäi­set tai­tei­li­jat saa­pui­vat Hai­luo­toon jo 1910-luvulla. Saa­rella vie­rai­lee monen eri tai­teen lajin har­joit­ta­jia ammen­ta­massa ins­pi­raa­tio­taan, aina muusi­koista, maa­la­rei­hin ja runoi­li­joi­hin asti. Saa­ressa taide on vahva osa iden­ti­teet­tiä ja kult­tuuri on nos­tettu yhdeksi saa­ren tär­keim­piä ele­ment­tejä. Kesäi­nen Hai­luoto tun­ne­taan laa­duk­kaista kult­tuu­ri­ta­pah­tu­mista. Joka kesä saa­ressa jär­jes­te­tään muun muassa Bättre Folk- kult­tuu­ri­fes­ti­vaa­lit, Hai­luo­don Teat­te­ri­fes­ti­vaa­lit ja Hai­luo­don Musiik­ki­päi­vät.