Perinneneule tikkuröijy

Perinneneule tikkuröijyn tuntomerkit

Perinneneule tikkuröijy kuuluu aineettoman perinnön luetteloon ja neule löytyy Suomen kansallismuseon sekä Suomen käsityön museon kokoelmista. Tikkuröijy neulotaan käsin pesemättömästä ja värjäämättömästä suomenlampaan villasta. Harmaa on neuleen perusväri. Vasta myöhemmin sen rinnalle on noussut myös luonnonvaalea sekä luonnonmusta, joka taittuu sävyltään ruskeaan. Vielä 1950-luvun alussa Hailuodossa oli tuhansia lampaita. Mustia lampaita oli saaressa kuitenkin vähän. Eikä niiden villaa raaskittu käyttää paidan tekoon. Korkeintaan niiden tummaa villaa sekoitettiin harmaan joukkoon. Luonnonvaaleaa taas pidettiin liian arkana värinä, koska neule oli ennen kaikkea käyttövaate. Tikkuröijy on saumaton ja neulotaan yhtenä kappaleena. Nykyisin paita neulotaan pyöröpuikoilla, mutta ennen käytettiin kymmentä sukkapuikkoa. Tästä juontuu myös nimi tikkuröijy, sillä Hailuodossa puikkoja on perinteisesti kutsuttu tikuiksi. Neuleen istuvuutta parantaa selkäkiila. Sen leveys määrittyy kantajan hartialeveyden mukaan. Paidassa on myös kyynärpääkavennukset. Tikkuröijyä kutsutaan myös luotolaiseksi ja tikkuriksi. Yksi tikkuröijyn tunnusmerkeistä ovat vasemman puolen kaulusta ja olkapäätä koristavat kuusi miesten housunnappia. Luotolaiseen kuuluu koristeellinen korinpohjaneuleinen etuosa. Kuviota kutsutaan västäräkiksi. Sitä ei kuitenkaan ollut alkuperäisesssä luotolaisessa. Onkin todennäköistä, että västäräkkikuviointi on saanut vaikutteita muiden maiden, kuten Islannin tai Irlannin kalastajaneuleista.

Kaulukseton tikkuröijy

Alun perin luotolainen oli kaulukseton. Tällöin paitaan kuului pitkä kaulahuivi. Saariolosuhteissa huivi suojasi kylmältä viimalta, mutta saarelaiset keksivät huiville tarpeen tullen myös muuta käyttöä. Sillä saatettiin sitoa hevosen paksussa hangessa loukkaama jalka, korvata heinähäkin katkennut pinna tai sitoa polvi, johon kirves oli osunut puuhommissa.

Käyttövaate ja juhla-asu

Neule on pitkäikäinen ja saattaa kestää käytössä vuosikymmeniä. Kuluneet hihat tai kaulus voidaan purkaa, ja ne on helppo neuloa uudelleen. Tämä onkin ollut yleinen tapa, jolla paitaan on saatu reilusti lisää käyttövuosia. Oli myös tavallista, että luotolaisia omistettiin kaksi, joista toinen oli käyttövaate ja toinen tarkoitettu pyhäkäyttöön. Perinneneule on tänäkin päivänä sopiva juhla-asu. Hailuodossa sulhanen saattoi ennen vanhaan mennä naimisiin morsiamen neuloma luotolainen yllään. Vanhoissa valokuvissa voi nähdä, kuinka saaren miehet saatettiin rintamalle luotolaiset yllään. Paikallisille kalastajille luotolainen on aina ollut korvaamaton käyttövaate.

Saareen syntyville lapsille pikkuröijy

Hailuodon kunta muistaa jokaista vastasyntynyttä hailuotolaista vauvalahjalla, joka on saaressa kudottu Hailuodon oma perinnevillapaita, pienen lapsen pikkuröijy. Lahja on saaren perinteikkäintä käsityötä, paita on valmistettu hailuotolaisessa Luovon Puoji -osuuskunnassa ja neulottu paikan päällä Hailuodossa. Jokainen saareen syntyvä lapsi saa kunnan vauvalahjan ensimmäisen neuvolakäynnin yhteydessä. Hailuodon kunnan neuvolapalvelut tukevat yksilöllisesti jokaisen perheen hyvinvointia aina raskauden alusta viimeisiin neuvolakäynteihin asti. Lapsi voi käyttää pikkuröijyä parhaimmillaan kahteen ikävuoteen asti.

Tikkuröijyn uusi nousu

Hailuodon lammaskanta romahti aitalain mukana 1950-luvun puolivälissä. Perinteisesti tikkuröijy oli neulottu oman saaren lampaista keritystä villasta. Samoihin aikoihin käsityöala koneellistui ja markkinoille ilmestyivät teollisesti tuotetut langat. Nämä seikat olivat vahvasti vaikuttamassa siihen, että tikkurin neulominen väheni. Vasta muutama vuosikymmen myöhemmin, 1970-luvulla, perinnepaidan suosio alkoi näyttää elpymisen merkkejä. Ja 80-luvulla luotolainen tallennettiin perinnekäsitöistä kertovan kirjan kansiin. 2020-luvulla tikkuröijy on noussut ennennäkemättömään suosioon ja neuleita tilataan ulkomaille saakka. Hailuodossa kokoontuu Hailuoto-seuran yllä pitämä tikkuröijypiiri, joka aloitti korona-aikana tapaamiset myös verkossa. Vuonna 2020 Tikkuröijypiirille perustettiin oma Facebook-ryhmä. Ryhmän vetäjinä toimivat Anne-Maria Haapala ja Auli Sipola. Osana monipuolista kotiseututyötä Hailuoto-Seura ylläpitää ja edistää tikkuröijyn valmistuksessa tarvittavia taitoja ja osaamista. Kädentaitojen suosion kasvaminen sekä kohtaamisen tarve ovat viime vuosina olleet nostamassa tikkuröijypiiriä kansainväliseen suosioon. Hailuoto-Seuran Facebookin tikkuröijypiirissä on 2 400 jäsentä 15 eri maasta, ja yhteisö kasvaa jatkuvasti.