Perinneneule Tikkuröijy

Perinneneule Tikkuröijyn tun­to­mer­kit

Perinneneule Tikkuröijy kuu­luu aineet­to­man perin­nön luet­te­loon ja neu­le löy­tyy Suomen kan­sal­lis­museon sekä Suomen käsi­työn museon kokoel­mis­ta. Tikkuröijy neu­lo­taan käsin pese­mät­tö­mäs­tä ja vär­jää­mät­tö­mäs­tä suo­men­lam­paan vil­las­ta. Harmaa on neu­leen perus­vä­ri. Vasta myö­hem­min sen rin­nal­le on nous­sut myös luon­non­vaa­lea sekä luon­non­mus­ta, joka tait­tuu sävyl­tään rus­ke­aan.

Vielä 1950-luvun alus­sa Hailuodossa oli tuhan­sia lam­pai­ta. Mustia lam­pai­ta oli saa­res­sa kui­ten­kin vähän. Eikä nii­den vil­laa raas­kit­tu käyt­tää pai­dan tekoon. Korkeintaan nii­den tum­maa vil­laa sekoi­tet­tiin har­maan jouk­koon. Luonnonvaaleaa taas pidet­tiin lii­an arka­na väri­nä, kos­ka neu­le oli ennen kaik­kea käyt­tö­vaa­te. Tikkuröijy on sau­ma­ton ja neu­lo­taan yhte­nä kap­pa­lee­na. Nykyisin pai­ta neu­lo­taan pyö­rö­pui­koil­la, mut­ta ennen käy­tet­tiin kym­men­tä suk­ka­puik­koa. Tästä juon­tuu myös nimi Tikkuröijy, sil­lä Hailuodossa puik­ko­ja on perin­tei­ses­ti kut­sut­tu tikuik­si. Neuleen istu­vuut­ta paran­taa sel­kä­kii­la. Sen leveys mää­rit­tyy kan­ta­jan har­tia­le­vey­den mukaan. Paidassa on myös kyy­när­pää­ka­ven­nuk­set.

Tikkuröijyä kut­su­taan myös luo­to­lai­sek­si ja tik­ku­rik­si. Yksi Tikkuröijyn tun­nus­mer­keis­tä ovat vasem­man puo­len kau­lus­ta ja olka­pää­tä koris­ta­vat kuusi mies­ten housun­nap­pia. Luotolaiseen kuu­luu koris­teel­li­nen korin­poh­ja­neu­lei­nen etuo­sa. Kuviota kut­su­taan väs­tä­rä­kik­si.  

Kaulukseton Tikkuröijy

Alun perin luo­to­lai­nen oli kau­luk­se­ton. Tällöin pai­taan kuu­lui pit­kä kau­la­hui­vi. Saariolosuhteissa hui­vi suo­ja­si kyl­mäl­tä vii­mal­ta, mut­ta saa­re­lai­set kek­si­vät hui­vil­le tar­peen tul­len myös muu­ta käyt­töä. Sillä saa­tet­tiin sitoa hevo­sen pak­sus­sa han­ges­sa louk­kaa­ma jal­ka, kor­va­ta hei­nä­hä­kin kat­ken­nut pin­na tai sitoa pol­vi, johon kir­ves oli osu­nut puu­hom­mis­sa.

Käyttövaate ja juhla-asu

Neule on pit­käi­käi­nen ja saat­taa kes­tää käy­tös­sä vuo­si­kym­me­niä. Kuluneet hihat tai kau­lus voi­daan pur­kaa, ja ne on help­po neu­loa uudel­leen. Tämä onkin ollut ylei­nen tapa, jol­la pai­taan on saa­tu rei­lus­ti lisää käyt­tö­vuo­sia. Oli myös taval­lis­ta, että luo­to­lai­sia omis­tet­tiin kak­si, jois­ta toi­nen oli käyt­tö­vaa­te ja toi­nen tar­koi­tet­tu pyhä­käyt­töön.

Perinneneule on tänä­kin päi­vä­nä sopi­va juhla-asu. Hailuodossa sul­ha­nen saat­toi ennen van­haan men­nä nai­mi­siin mor­sia­men neu­lo­ma luo­to­lai­nen yllään. Vanhoissa valo­ku­vis­sa voi näh­dä, kuin­ka saa­ren mie­het saa­tet­tiin rin­ta­mal­le luo­to­lai­set yllään. Paikallisille kalas­ta­jil­le luo­to­lai­nen on aina ollut kor­vaa­ma­ton käyt­tö­vaa­te.

Saareen syn­ty­vil­le lap­sil­le Pikkuröijy

Hailuoto-seura muis­taa jokais­ta vas­ta­syn­ty­nyt­tä hai­luo­to­lais­ta vau­va­lah­jal­la, joka on saa­res­sa kudot­tu Hailuodon oma perin­ne­vil­la­pai­ta, pie­nen lap­sen Pikkuröijy. Lahja on saa­ren perin­teik­käin­tä käsi­työ­tä, pai­ta on val­mis­tet­tu ja neu­lot­tu pai­kan pääl­lä Hailuodossa. 

Tikkuröijyn uusi nousu

Hailuodon lam­mas­kan­ta romah­ti aita­lain muka­na 1950-luvun puo­li­vä­lis­sä. Perinteisesti Tikkuröijy oli neu­lot­tu oman saa­ren lam­pais­ta keri­tys­tä vil­las­ta. Samoihin aikoi­hin käsi­työ­ala koneel­lis­tui ja mark­ki­noil­le ilmes­tyi­vät teol­li­ses­ti tuo­te­tut lan­gat. Nämä sei­kat oli­vat vah­vas­ti vai­kut­ta­mas­sa sii­hen, että tik­ku­rin neu­lo­mi­nen vähe­ni. Vasta muu­ta­ma vuo­si­kym­men myö­hem­min, 1970-luvulla, perin­ne­pai­dan suo­sio alkoi näyt­tää elpy­mi­sen merk­ke­jä. Ja 80-luvulla luo­to­lai­nen tal­len­net­tiin perin­ne­kä­si­töis­tä ker­to­van kir­jan kan­siin. 2020-luvulla Tikkuröijy on nous­sut ennen­nä­ke­mät­tö­mään suo­sioon ja neu­lei­ta tila­taan ulko­mail­le saak­ka.

Hailuodossa kokoon­tuu vuon­na 2014 aloit­ta­nut Hailuoto-seuran yllä pitä­mä tik­ku­röi­jy­pii­ri. Korona-aikana tapaa­mi­set pidet­tiin ver­kos­sa. Koronan jäl­keen kokoon­tu­mi­set on jär­jes­tet­ty hybri­dis­ti: osa tulee pai­kal­le van­haan pap­pi­laan ja osa on muka­na Teamsin kaut­ta. Tämä toteu­te­taan yhdes­sä Taito Pohjois-Pohjanmaan kans­sa. Vuonna 2020 Tikkuröijypiirille perus­tet­tiin oma Facebook-ryhmä. Ryhmän vetä­ji­nä toi­mi­vat Anne-Maria Haapala ja Auli Sipola. Osana moni­puo­lis­ta koti­seu­tu­työ­tä Hailuoto-Seura yllä­pi­tää ja edis­tää tik­ku­röi­jyn val­mis­tuk­ses­sa tar­vit­ta­via tai­to­ja ja osaa­mis­ta. Kädentaitojen suo­sion kas­va­mi­nen sekä koh­taa­mi­sen tar­ve ovat vii­me vuo­si­na olleet nos­ta­mas­sa tik­ku­röi­jy­pii­riä kan­sain­vä­li­seen suo­sioon. Hailuoto-Seuran Facebookin tik­ku­röi­jy­pii­ris­sä on yli 3 400 jäsen­tä 23 eri maas­ta, ja yhtei­sö kas­vaa jat­ku­vas­ti.