Jokaisen on hyvä varau­tua eri­lai­sia häiriö- ja vaa­ra­ti­lan­tei­ta var­ten (esi­mer­kik­si pit­kit­ty­nyt säh­kö­kat­kos, tuli­pa­lo, myrs­ky tai lii­ken­neyh­teyk­sien kat­kea­mi­nen).

Varautumiseen on ole­mas­sa monen­lai­sia hyviä ohjei­ta, täl­le sivul­le on koot­tu niis­tä tär­keim­piä. Olennaista on se, että koti­va­ra riit­tää vähin­tään ohjeis­te­tut 72 tun­tia (kol­me vuo­ro­kaut­ta).

Kotivara ei ole eril­li­nen hätä­va­ras­to, vaan tuot­tei­ta käy­te­tään arjes­sa tar­peen mukaan ja tilal­le han­ki­taan uut­ta.

Kotona on hyvä olla:

  • Kannellisia astioi­ta veden kul­jet­ta­mis­ta ja säi­lyt­tä­mis­tä var­ten
  • Helposti val­mis­tet­ta­vaa ja kai­kil­le per­heen­jä­se­nil­le sopi­vaa ruo­kaa
  • Ruokaa lem­mik­kie­läi­mil­le

Jos kotoa­si löy­tyy vie­lä nämä, pär­jäät mai­nios­ti:

  • Paristoilla toi­mi­va radio, tas­ku­lamp­pu ja paris­to­ja
  • Varavirtalähde esi­mer­kik­si puhe­li­men lataa­mis­ta var­ten
  • Retkikeitin ja tuli­ti­kut
  • Käteistä rahaa
  • Välttämättömät lääk­keet
  • Joditabletteja (käy­te­tään vain viran­omais­ten mää­räyk­sel­lä)
  • Hygieniatarvikkeet
  • Ensiaputarvikkeet
  • Käsisammutin/sammutuspeite

Kodin lää­ke­kaa­pis­sa oli­si hyvä olla aina­kin side­tar­pei­ta, haa­van­puh­dis­tusai­net­ta, laas­ta­ria ja sär­ky­lää­ket­tä.

Lisäksi voit hank­kia kuu­me­mit­ta­rin, hydro­kor­ti­so­ni­voi­det­ta ja anti­his­ta­mii­nia.

Reseptilääkkeisiin on hyvä hakea aptee­kis­ta täy­den­nys­tä jo ennen kuin vii­mei­nen pil­le­ri on pur­kis­ta syö­ty. Samoin resep­tit on syy­tä uusia hyvis­sä ajoin.

Omakannasta voi tar­kis­taa resep­tien voi­mas­sao­lon ja sitä kaut­ta voi myös uusia osan resep­teis­tä.

Vedenjakelu

Hailuodossa talous­vet­tä pyri­tään toi­mit­ta­maan kulut­ta­jil­le pit­kien­kin säh­kö­kat­ko­jen aika­na, kos­ka lai­tok­sel­la on säh­kö­ver­kos­ta riip­pu­mat­to­mat säh­kö­jär­jes­tel­mät. Vesikatkoja voi kui­ten­kin syn­tyä esi­mer­kik­si veden saas­tu­mi­ses­ta. Vesi on yksi ihmi­sen perus­tar­peis­ta, joten on tär­ke­ää tur­va­ta puh­taan veden saan­ti. Asukkaita pyy­de­tään varaa­maan talous­vet­tä tar­peel­li­sek­si kat­so­man­sa mää­rä (1–2 vrk:n tar­ve) esi­mer­kik­si vesi­ka­nis­te­rei­hin – sen var­mis­ta­mi­sek­si, että vet­tä on aina saa­ta­vil­la.

Jos vet­tä ei tule tai se on saas­tu­nut­ta, ovat kan­nel­li­set astiat tar­peen. Niihin voi hakea vara­vet­tä kun­nan veden­ja­ke­lu­pis­tees­tä. Yli vuo­ro­kau­den mit­tai­sis­sa vesi­huol­lon häi­riö­ti­lan­teis­sa jär­jes­te­tään usein vara­ve­den­ja­ke­lu. Häiriötilanteessa tai tilan­tees­sa, jos­sa vet­tä on rajal­li­ses­ti saa­ta­vil­la, tulee veden käyt­töä rajoit­taa mah­dol­li­suuk­sien mukaan.

Kunnallinen pai­ne­vie­mä­ri­jär­jes­tel­mä on säh­kö­ver­kos­ta riip­pu­vai­nen ja sen toi­min­ta lak­kaa säh­kö­kat­ko­jen aika­na. Tilanteissa, jois­sa säh­kö­kat­ko on pit­kä ja sen päät­ty­mi­sa­jan­koh­taa ei tie­de­tä, asuk­kai­ta pyy­de­tään vält­tä­mään tur­haa veden käyt­töä – esi­mer­kik­si auton pesua tai nur­mi­koi­den kas­te­lua. Muista, että ilman vet­tä WC:n voi vetää vain ker­ran, mut­ta pönt­töön voi asen­taa ros­ka­pus­sin, johon teh­dään tar­peet.

Tietoa vesi­huol­los­ta ja veden­ja­ke­lus­ta saat Hailuodon Vesihuollolta (https://hailuodonvesihuolto.fi/) ja seu­raa­mal­la viran­omais­ten tie­do­tus­ta.

Sähkökatkot

Sähköverkossa voi tul­la sekä suun­ni­tel­tu­ja, lyhyt­kes­toi­sia säh­kö­kat­ko­ja että ennalta-arvaamattomia, pidem­piä kat­ko­ja. Asukkaan on hyvä varau­tua molem­piin. Alla ohjeet sii­hen, miten varau­tua säh­kö­kat­koi­hin.

Varaudu näin:

  • Hanki otsa­lamp­pu ja vara­pa­ris­to­ja sii­hen. Otsalamppu on palo­tur­val­li­sem­pi valon­läh­de kuin kynt­ti­lä.
  • Huolehdi, että sinul­la on kaa­pis­sa mie­leis­tä­si ruo­kaa, jota voit syö­dä ilman läm­mi­tys­tä tai val­mis­taa ret­ki­keit­ti­men avul­la. Kuivamuona, näk­ki­lei­vät ja päh­ki­nät ovat hyviä esi­merk­ke­jä. Älä unoh­da vara­ta tar­peek­si ruo­kaa koko per­heel­le ja lem­mi­keil­le. Ruoan pitäi­si riit­tää aina­kin kol­me vuo­ro­kaut­ta.
  • Varaa sen ver­ran peit­to­ja läm­mik­keek­si, että koko per­hee­si pysyy läm­pi­mä­nä. Jos kodin läm­pö­ti­la las­kee, pysy­kää lähel­lä toi­sian­ne.
  • Hanki pat­te­reil­la toi­mi­va radio ja vara­pa­ris­to­ja sii­hen. Radion väli­tyk­sel­lä voi­daan tie­dot­taa säh­kö­kat­kos­ta.
  • Hanki mat­ka­la­tu­ri ja huo­leh­di, että se on täy­teen ladat­tu. Käytä latu­ria, kun puhe­li­mes­ta­si lop­puu vir­ta.

Sähkökatkon aika­na

  • SAMMUTA vir­ta­kyt­ki­mes­tä pääl­lä ole­vat säh­kö­lait­teet, kuten lie­det, uunit, pesu­ko­neet, sili­tys­rau­dat, tele­vi­sio ja sau­na, jot­ta niis­tä ei aiheu­du palo­vaa­raa säh­kö­jen palau­dut­tua.
  • ÄLÄ VEDÄ VESSAA TAI LASKE VETTÄ VIEMÄREIHIN. Kaukolämmitteiset raken­nuk­set: Katkon aika­na ja sen jäl­keen kan­nat­taa las­kea vet­tä varo­vas­ti, sil­lä kat­kon vuok­si veden läm­pö­ti­la voi vaih­del­la ja voi olla esi­mer­kik­si polt­ta­van kuu­maa.
  • Parin tun­nin säh­kö­kat­kon aika­na asun­non säh­kö­lait­teet, valais­tus ja läm­mi­tys eivät toi­mi. Parissa tun­nis­sa asun­to ei ehdi jääh­tyä mer­kit­tä­väs­ti.
  • VÄLTÄ jää­kaa­pin ja pakas­ti­men oven avaa­mis­ta, jot­ta elin­tar­vik­keet eivät ala pilaan­tua. Pakastin ei sula paris­sa tun­nis­sa, jos sen ovi on kiin­ni. Pitkässä kat­kos­sa lat­tial­le voi levit­tää pyyh­keen mah­dol­li­sia sula­mis­ve­siä var­ten.
  • Pysy rau­hal­li­se­na ja odo­ta rau­has­sa säh­kö­jen palau­tu­mis­ta.
  • Ruokaa voi val­mis­taa ret­ki­keit­ti­men tai pihal­la gril­lin avul­la, kun­han muis­taa käsi­tel­lä tul­ta varo­vas­ti ja vara­ta alkusam­mu­tus­vä­li­neet lähel­le. Sopiva alkusam­mu­tus­vä­li­ne on esi­mer­kik­si sam­mu­tus­peit­to.
  • Syö val­mii­ta, kyl­mä­nä syö­tä­viä ate­rioi­ta.

Huomioitavaa säh­kö­kat­kon jäl­keen

Sähkölaitteet:

  • Kun säh­köt palau­tu­vat, älä kyt­ke kaik­kia säh­kö­lait­tei­ta saman tien takai­sin verk­koon. Äkillinen kuor­mi­tus­piik­ki saat­taa kat­kais­ta säh­köt uudes­taan.
  • Esimerkiksi läm­pö­pat­te­rit on hyvä lait­taa pääl­le yksi ker­ral­laan ja pitää pie­ni tau­ko aina välis­sä. Sähkösaunan kiu­as on myös erit­täin suu­ri yksit­täi­nen kuor­mit­ta­ja.
  • Varmista, että kyl­mä­lait­teet käyn­nis­ty­vät uudel­leen
 
Asunnon läm­pö­ti­la voi las­kea ilman säh­köä
 

Asunnoissa, jois­sa ei ole tak­kaa tai varaa­vaa uunia käy­tet­tä­vis­sä, läm­pö­ti­la voi las­kea ilman säh­köä [myös kauko- ja maa­läm­pö tar­vit­se­vat toi­miak­seen säh­köä]. Pukeutumisella voit vai­kut­taa sii­hen, että pysyt läm­pi­mä­nä. Tarvittaessa vedä myös pipo pää­hän ja hans­kat käteen. Sähköjen palat­tua talo­jen läm­mit­tä­mi­nen vie aikaa eten­kin tal­vel­la.

  • Varaa kai­kil­le riit­tä­väs­ti läm­pi­miä vaat­tei­ta ja peit­to­ja.
  • Sulje välio­vet käy­tä­viin, tuu­li­kaap­pei­hin ja etei­seen ja tuki raot, jois­ta kyl­mää ilmaa pää­see sisäl­le.
  • Sulje ikku­nat ja pidä ulko-ovi kiin­ni. Lämpö kar­kaa nopeas­ti, jos ulko-ovi ava­taan usein.
  • Uuni tai tak­ka ja kui­vat polt­to­puut ovat hyviä vara­läm­mön läh­tei­tä.
  • Syö hyvin ja lepää riit­tä­väs­ti.
  • Muista, että alko­ho­li on huo­no läm­mi­ke.
  • Jos kodin läm­pö­ti­la las­kee alle +15 astee­seen, yri­tä pitää yksi tila asun­nos­ta läm­pi­mä­nä: sul­je uloim­pien huo­nei­den ja kul­ma­huo­nei­den ovet ja tuki veto niis­tä matoil­la tai pyyh­keil­lä. Peitä ikku­nat pak­suil­la ver­hoil­la tai vil­teil­lä. Tuo lat­tial­le lisää mat­to­ja. Pue pääl­le läm­pi­mät, hen­git­tä­vät vaat­teet. Lisää jal­kaan suk­kia tai ken­gät.
  • Jos jou­dut nuk­ku­maan kyl­mäs­sä asun­nos­sa, kai­va esiin täkit ja vil­tit, hyväs­sä makuu­pus­sis­sa tar­ke­net hyvin.
 
Viestintä säh­kö­kat­ko­jen aika­na

Puhelinverkot on suun­ni­tel­tu toi­mi­maan säh­kö­kat­ko­jen aika­na akku­voi­mal­la enin­tään muu­ta­man tun­nin.

Kun säh­köt ovat poik­ki, vies­tin­tää var­ten tar­vit­set:

  • Paristoilla toi­mi­van radion ja vara­pa­ris­to­ja
  • Puhelimen, jos­sa on vir­taa
  • Vara-akku tai täy­teen ladat­tu mat­ka­la­tu­ri puhe­lin­ta var­ten
  • Kännykkään ladat­ta­va 112 Suomi -mobii­li­so­vel­lus (jakaa viran­omais­tie­dot­tei­ta)

Niin kau­an kuin tie­to­lii­ken­neyh­tey­det toi­mi­vat ja akut riit­tä­vät, net­tiin pää­see hake­maan tie­toa. Luotettavia tie­don­läh­tei­tä ovat mm. Yleisradion kana­vat (Radio Suomi ja Radio Vega), kun­nan vies­tin­tä­ka­na­vat sekä sähkö- ja vesiyh­tiö.

Vaaratiedotteella varoi­te­taan uhkaa­vas­ta vaa­ras­ta

Viranomainen varoit­taa ihmi­siä vaa­ra­tie­dot­teel­la hen­keä tai ter­veyt­tä uhkaa­vas­ta vaa­ras­ta. Tarvittaessa vaa­ra­tie­dot­tees­sa anne­taan ohjeet suo­jau­tu­mi­seen ja vaa­ra­ti­lan­teen vält­tä­mi­seen. Vaaratiedote anne­taan myös, kun vaa­ra­ti­lan­ne on ohi.

Vaaratiedote anne­taan tilan­tees­ta riip­puen vali­tul­le alu­eel­le tai koko maa­han yhtä tai useam­pia kana­via myö­ten. Tarvittaessa viran­omai­set anta­vat myös ylei­sen vaa­ra­mer­kin.

Lähteet ja kat­ta­vat varau­tu­mis­oh­jeet:

https://72tuntia.fi/

https://www.spek.fi/turvallisuus/varautuminen-kotona/

https://yle.fi/aihe/a/20-10002676

HOX! Varautumiseen liit­tyen voi­daan jär­jes­tää myös Varautumisilta!

https://www.spek.fi/turvallisuus/varautuminen-kotona/varautumisillat/

Kommentit on suljettu.

Sulje hakuikkuna