Hankkeet

Hailuodon kunta osal­lis­tuu eri­lai­siin kehittämis- ja inves­toin­ti­hank­kei­siin, joita toteu­te­taan joko kun­nan omina hank­keina, osa­to­teut­ta­jien kanssa yhteis­hank­keina tai seu­tu­kun­nal­li­sina hank­keina.

Paikkaperustaisen tutkimus- ja kehit­tä­mis­toi­min­nan edis­tä­mi­nen

Paikan ensi­si­jai­suutta ihmi­sen eli­nym­pä­ris­tönä sekä hyvin­voin­nin, toi­min­nan, kult­tuu­rin ja koke­muk­sien läh­tö­koh­tana pai­not­ta­van korkea-asteen yhteis­työn kehit­tä­mi­nen.

• Vanhojen raken­nus­ten uusia käyt­tö­tar­koi­tuk­sia kos­keva diplo­mi­työ val­mis, tar­ken­ne­tut kor­jaus­ra­ken­ta­mis­suun­ni­tel­mat, jouk­ko­ra­hoi­tuk­sen hyö­dyn­tä­mi­nen tulossa.
• Oulun yli­opisto, ark­ki­teh­tuu­rin osasto 9/2020-4/2021. Yhdyskuntasuunnittelun eri­kois­kurs­sit; tule­vai­suu­den asu­mi­nen, yhdyskunta- suun­nit­telu yhtei­söl­li­syy­den kei­noin, kylä­kaa­vat ja kylien kehit­tä­mis­suun­ni­tel­mat.
• Biokaasun hyö­dyn­tä­mi­nen Hailuodossa; opin­näyte val­mis. Mahdollisten jat­ko­toi­mien sel­vit­tä­mi­nen.
• Hailuoto Green & Blue. Lähimatkailun kehit­tä­mi­nen ver­kos­to­mai­sella ja digi­taa­li­sella toi­min­ta­ta­valla. Hailuodon Elinkeinotoimijat ry:n hanke, NORSU ry.
• Hailuodon Iltatori. Paikallisten elin­kei­no­toi­mi­joi­den avoi­men verk­ko­kau­pan kehit­tä­mi­nen. OAMK, luonnonvara-alan hanke. Hyvinvoivat maa­seu­dun yri­tyk­set (HYMYT). (Hanke resur­soi Hailuodon elin­kei­no­toi­mi­joille suun­na­tut toi­men­pi­teet 100%)
• Sustainable Resilient Coast -kehit­tä­mis­hanke. OAMK, luonnonvara-alan kv-hanke (Hailuoto kump­pa­nina, ei resur­soin­tia)
• DroLo -kehit­tä­mis­hanke, VTT:n, Business Oulun, Finavian, Oulun sata­man sekä Yliopiston Apteekki kon­ser­nin hanke. Drone-logistiikka ja sen palvelu- ja lii­ke­toi­min­ta­so­vel­luk­set. Hakemuksen jät­tö­vai­heessa oleva em. toi­mi­joi­den hanke. Hailuodon osa­pi­lotti lääkkeet/ näyt­teet, lähi­ruoka (Hailuoto kump­pa­nina, ei resur­soin­tia)
• Kv-yhteistyö verkottumis-hankkeessa Ekologisen yhtei­sön ele­ment­tejä (11.3.2020). Viron Muhun kunta, Kulttuurivoimala ry, Serde NGO Latvia. Kulttuurivoimala ry:n jat­ko­hank­keessa; residenssi-toiminnan ja mat­kai­lun kehit­tä­mistä, Wool Festival.
• Lapin ammat­ti­kor­kea­kou­lun matkailu- ja pal­ve­lua­lan opin­näyte ”Koronan vai­ku­tuk­set Hailuodon mat­kai­luun”;
  käyn­nis­ty­nyt, työ val­mis vuo­den vaih­teessa.

Kuntaliiton uuden suku­pol­ven orga­ni­saa­tiot USO5

Kuntien kehit­tä­mis­työn ver­kosto kun­tien poliit­ti­sille päät­tä­jille ja amma­til­li­selle joh­dolle. Verkoston tee­moja ovat mm: kun­nan elin­voi­ma­ke­hit­tä­mi­nen, kun­ta­stra­te­gian toi­min­nal­lis­ta­mi­nen, pää­tös­vai­ku­tus­ten arvioin­nit sekä kun­nan brän­di­työ.

Kuntien tie­dolla joh­ta­mi­sen ja talous­hal­lin­non digi­ta­li­soi­mi­sen kehit­tä­mis­hanke

Oulun Monetra / Kempeleen kunta/ Oulun seu­dun kun­nat. Hankkeen rahoit­taja on val­tio­va­rain­mi­nis­te­riö.

Oulun yli­opis­ton ark­ki­teh­tuu­rin osasto

Kuntasuunnittelun (15 op) ja yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lun (5-10 op) eri­kois­kurs­sit. Kurssien resurssi ja tuo­tok­set koh­den­ne­taan osaksi Hailuodon kun­nan elin­voi­ma­ke­hit­tä­mistä. Opiskelijat tuot­ta­vat kun­nan stra­te­gi­sen maan­käy­tön kehi­tys­ku­via vuo­ro­vai­kut­tei­sin mene­tel­min sekä hyvin­voin­tia edis­tä­vien eli­nym­pä­ris­tö­jen kehit­tä­mis­suun­ni­tel­mia kun­nan kes­kus­taa­ja­maan ja kylille.

Kniivilän koti­seu­tu­museon kat­to­jen kor­jauk­set sekä esi­neis­tön inven­tointi ja puh­dis­tus

Hankeperustainen kehit­tä­mi­nen muo­dos­taa 3-vuotisen pro­ses­sin, jossa ede­tään kor­jaa­vien toi­mien kautta kohti Kniivilän museon toi­min­nal­lista kehit­tä­mistä. Museoviraston hanke.

Nordic NABS (New Nordic Nature Based Service Models)

Lapin ammat­ti­kor­kea­koulu, Oulun ammat­ti­kor­kea­koulu, Vaasan yli­opis­ton Levón ins­ti­tuutti sekä Luleå University of Technology. Hankkeen tavoit­teena on poh­joi­sen luon­non hyvin­voin­ti­vai­ku­tuk­siin perus­tu­vien ja kult­tuu­rio­lo­suh­tei­siin sovel­tu­vien liiketoiminta- ja pal­ve­lu­mal­lien kehit­tä­mi­nen.

Kunnan moniam­ma­til­li­nen työ

Uusien asu­mis­muo­to­jen ja asu­mis­ko­kei­lu­jen moniam­ma­til­li­nen val­mis­telu Hailuoto 2025 kun­ta­stra­te­gian lin­jauk­siin ja tavoit­tei­siin perus­tuen.

Energiatehokkuuden paran­ta­mis­toi­men­pi­teet Hailuodon kun­nassa

Energiatehokkuuden tilas­toin­tia ja havain­noin­tia var­ten Hailuodon kunta on liit­ty­nyt Motivan ener­gia –tehok­kuus­oh­jel­maan.

Vahvaksi yhdessä -hanke

Kevan työ­elä­män kehit­tä­mis­ra­halla rahoi­tettu hanke. Hanke liit­tyy stra­te­giamme ”Yhdessä vas­tuul­li­sesti” -toi­min­ta­ta­paan. Sen tar­koi­tus on lisätä muun muassa hen­ki­lös­tön hyvin­voin­tia kehit­tä­mällä työyh­tei­sö­tai­toja. Hankkeen avulla saa­daan näky­väksi ja hyö­dyn­net­tyä koko työyh­tei­sön vah­vuuk­sia.

Elinvoimainen Saari -pal­ve­lua­lu­een hank­keet:

Hailuodon kiin­teän yhtey­den hanke, kaa­va­hank­keet.

Kiinteistöjen sal­ku­tus

Toimitilaohjelman laa­ti­mi­sen tai pal­ve­lu­verk­ko­suun­nit­te­lun yhtey­dessä kun­nan raken­nus­kanta kan­nat­taa sal­kut­taa. Salkutuksessa yhdis­te­tään raken­nuk­sen käyt­tö­tarve ja raken­nuk­sen kunto eli raken­nuk­sen tek­ni­set tie­dot ja pää­te­tään nii­den poh­jalta raken­nuk­sen tuleva käyttö. Salkutuksessa toi­mi­ti­lao­mai­suus luo­ki­tel­laan yleensä kol­mesta kuu­teen salk­kuun tai koriin nii­den tule­vien käyt­tö­tar­pei­den mukai­sesti. Yhtä oikeaa mal­lia sal­ku­tuk­sen käy­tän­nön toteut­ta­mi­selle ei ole ole­massa. Rakennuskannan määrä ja kun­nan tar­peet mää­rit­tä­vät toteu­tus­ta­van.

Yksinkertaisin ja nopein tapa on tehdä sal­ku­tus puh­taasti raken­nus­ten tek­ni­sistä läh­tö­koh­dista (esi­mer­kiksi pis­teyt­tä­mällä), mutta sil­loin jää huo­mioi­matta tär­kein eli käyt­tö­tarve ja käyt­tä­jä­nä­kö­kulma. Paras tapa on yhdis­tää raken­nus­ten tek­ni­nen tilanne ja pal­ve­lu­verk­ko­jen kehit­tä­mi­sen kautta syn­tyvä käyt­tö­tarve. Tämä vie ymmär­ret­tä­västi aikaa, joten yksi tapa on jakaa sal­ku­tus kak­si­vai­hei­seksi, jol­loin ensim­mäi­sessä vai­heessa mää­ri­tel­lään pal­ve­lu­tuo­tan­nossa pidet­tä­vät raken­nuk­set ja seu­raa­vassa vai­heessa tar­ken­ne­taan mui­den raken­nus­ten jakoa. Ensimmäisen vai­heen sal­ku­tus voi olla myös kol­mi­por­tai­nen pidet­tä­vien raken­nus­ten jako: kyllä, ehkä tai ei. Salkkujako ei ole kos­kaan lopul­li­nen, vaan sitä tulee tar­kas­tella riit­tä­vän usein muun muassa pal­ve­lu­verk­ko­suun­ni­tel­mien tar­kis­ta­mi­sen yhtey­dessä ja vuo­sit­tain talous­ar­vio­pro­ses­sin yhtey­dessä.

Salkutusprosessi voi­daan toteut­taa neli­kent­tä­ana­lyy­sin avulla, joka on yksi tapa toteut­taa käy­tän­nössä pal­ve­lu­verk­ko­suun­nit­te­lun kautta saa­ta­vien käyt­tö­tar­pei­den ja raken­nus­ten tek­ni­sen kun­non ja omi­nai­suuk­sien yhdis­tä­mi­nen. Nelikenttäanalyysissä raken­nus­kanta jae­taan nel­jään salk­kuun:

1. pidet­tä­vät raken­nuk­set, joita voi­daan käyt­tää sel­lai­se­naan pal­ve­lu­tuo­tan­nossa
2. kehi­tet­tä­vät ja pidet­tä­vät raken­nuk­set, joita kor­ja­taan tai kor­va­taan uudis­ra­ken­nuk­sella pal­ve­lu­tuo­tan­toa var­ten
3. kehi­tet­tä­vät raken­nuk­set, joista luo­vu­taan eli kiin­teis­tö­ke­hi­tys­koh­teet, jotka kor­ja­taan ja myy­dään tai myy­dään sel­lai­se­naan
4. luo­vu­tet­ta­vat raken­nuk­set, jotka myy­dään tai pure­taan.

Osoiteaineiston laa­tua­na­lyy­sin tar­kis­tuk­set

Suomessa ei tällä het­kellä ole val­ta­kun­nal­lista ja laa­tu­var­men­net­tua rekis­te­riä, joka sisäl­täisi ajan­ta­sai­sen tie­don raken­nus­ten ja aluei­den (kuten ton­tit ja raken­nus­pai­kat) osoit­teista ja osoit­tei­den sijain­nista. Osoitetietoja yllä­pi­de­tään useissa eri jär­jes­tel­missä. Tiedot eri jär­jes­tel­mien välillä eivät päi­vity auto­maat­ti­sesti ja ajan myötä val­ta­kun­nal­li­siin osoi­te­tie­toi­hin on syn­ty­nyt vir­heitä ja puut­teita. Viranomaiset, yri­tyk­set ja muut toi­mi­jat jou­tu­vat teke­mään pal­jon pääl­lek­käistä työtä päi­vit­täes­sään tie­toja omissa jär­jes­tel­mis­sään. Tavoitteena on luoda uusi val­ta­kun­nal­li­nen tie­to­jär­jes­telmä, joka kokoaa yhteen kaikki osoi­te­tie­dot. Osoitetietojen vir­taus ajan­ta­sai­sena kun­nista tie­don käyt­tä­jille hel­pot­tuu. Osoitetiedot ovat yhden kana­van kautta saa­ta­villa eri­lai­siin viran­omais­ten ja yksi­tyis­ten toi­mi­joi­den pal­ve­lui­hin ja sovel­luk­siin.

Rakennusten ja aluei­den osoi­te­tie­dot koos­te­taan kun­tien jär­jes­tel­mistä val­ta­kun­nal­li­seen osoi­te­tie­to­jär­jes­tel­mään. Tiedon koos­ta­mi­sen tek­ni­siä rat­kai­suja on mää­ri­telty ja pilo­toitu yhdessä kun­tien ja kun­tien jär­jes­tel­mä­toi­mit­ta­jien kanssa, jotta tie­to­jen päi­vit­ty­mi­nen val­ta­kun­nal­li­seen jär­jes­tel­mään olisi mah­dol­li­sim­man suju­vaa.

Kuntaliitto on jul­kais­sut ohjeis­tuk­sen, jonka tavoit­teena on aut­taa kun­tia osoit­tei­den anta­mista kos­ke­vissa käy­tän­nön kysy­myk­sissä sekä yhte­näis­tää kun­tien osoit­tei­den anta­mi­seen liit­ty­viä käy­tän­töjä. Kuntien osoi­teoh­jeis­tus on suo­si­tus, joka on laa­dittu hel­pot­ta­maan kun­tien osoi­te­asioi­hin liit­ty­vää työtä. Projekti toteu­te­taan Elinvoimainen Saari -pal­ve­lua­lu­een hal­lin­non työnä pää­osin työ­ajan puit­teissa.

PRT- päi­vi­tys

Uudisrakennukset ovat saa­neet pysy­vän raken­nus­tun­nuk­sen jo raken­nus­lu­pa­vai­heessa vuo­desta 2019 alkaen. Pysyvä raken­nus­tun­nus ei muutu, vaikka raken­nuk­seen teh­täi­siin sen elin­kaa­rena aikana muu­tos­töitä (esim. laa­jen­nus) tai raken­nuk­sen käyt­tö­tar­koi­tus muut­tuisi. Pysyvä raken­nus­tun­nus jää voi­maan, vaikka raken­nus puret­tai­siin. Pysyvä raken­nus­tun­nus ei sisällä mitään omi­nai­suus­tie­toa raken­nuk­sesta. Jokaisella väes­tö­tie­to­jär­jes­tel­mään (VTJ) rekis­te­röi­dyllä raken­nuk­sella on pysyvä raken­nus­tun­nus. Ongelmia aiheut­ta­vat eten­kin van­ho­jen raken­nus­ten puut­teel­li­set RH-tiedot kun­nan raken­nus­val­von­nan tie­to­jär­jes­tel­missä.

Projektin tavoit­teena on kun­nan kiinteistö-, rakennus- ja huo­neis­to­re­kis­te­rin päi­vit­tä­mi­nen sekä kiin­teis­tö­ve­ro­tie­to­jen tar­kis­tus. Projektin val­mis­tu­mi­nen on edel­ly­tyk­senä raken­nus­val­von­nan ohjel­mis­to­jen päi­vi­tyk­selle sekä säh­köi­sille lupa­pal­ve­luille. Projekti on kun­nassa aloi­tettu 2019, ja siinä tar­kis­te­taan kun­nan kiinteistö-, rakennus- ja huo­neis­to­re­kis­te­rin tie­dot ver­tai­le­malla rekis­te­rissä ole­vien raken­nus­ten tie­toja raken­nus­lu­pien tie­toi­hin, ilma­ku­viin ja kart­toi­hin sekä samalla raken­nus­ten tie­toja verot­ta­jan tie­toi­hin. Tilanteissa, joissa lupa­tie­toja ei ole saa­ta­villa ja/tai kerä­tyt tie­dot ovat ris­ti­rii­tai­sia, tie­toja kysy­tään kiin­teis­tö­jen omis­ta­jilta lähet­tä­mällä heille kyse­ly­lo­make. Tarvittaessa kiin­teis­tölle teh­dään mit­taus­käynti, jolla var­mis­te­taan kiin­teis­töllä ole­vien raken­nus­ten määrä, pinta-alat ja käyt­tö­tar­koi­tuk­set sekä muita mah­dol­li­sia tie­toja raken­nuk­sista. Rakennusten sisälle ei mit­taus­käyn­neillä mennä.

Tietokanta-aineiston kor­jaus toteu­te­taan vie­mällä kor­ja­tut raken­nus­tie­dot rakennus- ja huo­neis­to­re­kis­te­riin (RHR) rekis­te­ri­ver­tai­lu­jen, raken­nus­lu­pien, raken­nus­lu­pa­ku­vien sekä orto-ilmakuvien avulla. Korjauksista saa­tava hyöty koh­dis­tuu viran­omais­ten käyt­tä­mään väes­tö­tie­to­jär­jes­tel­män (VTJ) rekis­te­riin, joka saa­daan vas­taa­maan todel­lista tilan­netta. Hailuodon kun­nalle hyö­tynä on rekis­te­ristä mah­dol­li­sesti puut­tu­vien raken­nus­ten ja vir­heel­lis­ten koko­nais­ne­liöi­den ja -kuu­tioi­den saat­ta­mi­nen kiin­teis­tö­ve­ron pii­riin. Projekti toteu­te­taan Elinvoimainen Saari -pal­ve­lua­lu­een hal­lin­non työnä pää­osin työ­ajan puit­teissa.

Maapoliittisen ohjel­man päi­vi­tys

Hyvä tapa var­mis­taa maan­käy­tön ja maa­po­li­tii­kan kei­no­jen lin­ja­kas ja teho­kas hyö­dyn­tä­mi­nen on laa­tia maa­po­liit­ti­nen ohjelma. Maapoliittinen ohjelma on stra­te­gi­nen asia­kirja, jossa kun­nan­val­tuusto mää­rit­te­lee maa­po­liit­ti­set tavoit­teet, peri­aat­teet, toi­men­pi­de­suo­si­tuk­set ja toteut­ta­mis­vä­li­neet. Maapolitiikalla tar­koi­te­taan ylei­sesti kun­nan maan­käy­tön stra­te­gista suun­nit­te­lua sekä sel­lai­sia kun­nan toi­min­toja, jotka liittyvät maa-alueiden han­kin­taan ja luo­vut­ta­mi­seen, näihin liit­ty­viin sopi­muk­siin, maa-alueiden hal­lin­taan ja kaa­vo­jen toteu­tu­mi­sen edistämiseen. Maapoliittisen ohjel­man kes­kei­nen pää­määrä on sitout­taa kun­nal­li­set vir­ka­mie­het ja pää­tök­sen­te­ki­jät yhtei­siin (maa­po­liit­ti­siin) tavoit­tei­siin. Maapoliittinen asia­kirja on myös jul­ki­nen asia­kirja, josta jokai­nen voi saada infor­maa­tiota kun­nan maa­po­liit­ti­sista toi­min­ta­lin­joista.

Yleisiä maa­po­liit­ti­sia tavoit­teita ovat mm:

• hyvän ja tavoit­teel­li­sen yhdys­kun­ta­ra­ken­teen tur­vaa­mi­nen
• koh­tuu­hin­tai­sen tont­ti­maan tar­jon­nan edis­tä­mi­nen
• joh­don­mu­kai­sen, pit­kä­jän­tei­sen maa­po­li­tii­kan har­joit­ta­mi­nen
• maa­po­li­tii­kan ennus­tet­ta­vuus
• yhden­ver­tai­suus­pe­ri­aat­teen toteut­ta­mi­nen.

Päivitystyötä var­ten on perus­tettu ohjaus­ryhmä. Ohjausryhmän työ ja mapo-asiakirja val­mis­tu­nee kom­men­teille vuo­den 2022 lop­puun men­nessä.

Energiansäästöhankkeet

Liikuntahallilla ja rivi­ta­loilla on kor­jattu ja paran­nettu läm­mi­tys­jär­jes­tel­miä. Kalahalliin on asen­nettu aurin­ko­pa­nee­lit. Jatkossa aurin­ko­pa­nee­leita asen­ne­taan mui­hin­kin pal­ve­lua­luei­den käy­tössä ole­viin raken­nuk­siin. Hailuoto on mukana TEM:in KETS-seurantajärjestelmässä (KETS = kun­tien ener­gia­te­hok­kuus­so­pi­mus).

Jäteaseman raken­ta­mi­nen

Kiertokaari Oy on esit­tä­nyt, että kunta raken­taisi jät­teen­kä­sit­te­lyä var­ten hal­lin, jonka Kiertokaari Oy vuo­kraa kun­nalta. Hailuodon kunta on vii­mei­nen Oulun seu­dun kun­nista, jolla ei ole nyky­ai­kai­sia asian­mu­kai­sia jät­teen­kä­sit­te­ly­ti­loja. Vuokrasopimus teh­dään aluksi 10 vuo­deksi, jonka aikana inves­tointi kuo­le­te­taan ja sen jäl­keen vuo­kra­so­pi­mus jat­kuu tois­tai­seksi voi­massa ole­vana. Investointi on kan­nat­tava, sillä 10 vuo­den jäl­kei­nen vuo­kra­tulo jää täy­si­mää­räi­senä kun­nalle.

Oppiva saari -pal­ve­lua­lu­een hank­keet:

Hailuodon tutoropettaja-hanke

Harrastamisen Suomen malli -hanke

Kasvaen kohti kielipolkua-hanke

Pohjois-Pohjanmaan LAPE – las­ten ja per­hei­den pal­ve­lui­den muu­tos­oh­jelma

Omatoimikirjastohanke

Maailmalle yhdessä liik­kuen 2020-2022 -hanke

Hailuoto Green & Blue. Lähimatkailun kehit­tä­mi­nen ver­kos­to­mai­sella ja digi­taa­li­sella toi­min­ta­ta­valla.

Hailuodon Elinkeinotoimijat ry:n ja Hailuodon kun­nan Leader-rahoitteinen kump­pa­nuus­hanke 2020-2022. Hankkeen tavoit­teena on luoda Visit Hailuoto -toi­min­ta­malli yrit­tä­jien väli­sen yhteis­työn sekä yrit­tä­jien ja kun­nan kump­pa­nuu­den kehit­tä­mi­seksi lähi­mat­kai­lu­pal­ve­lu­jen suun­nit­te­lussa, toteut­ta­mi­sessa ja arvioin­nissa. Hankkeessa vah­vis­te­taan Hailuodon merel­li­syy­teen, luon­toon, kult­tuu­riym­pä­ris­töön sekä rik­kaa­seen pai­kal­lis­his­to­ri­aan ja perin­tei­siin liit­ty­vää paik­ka­pe­rus­taista kehit­tä­mistä. Kaiken kehit­tä­mi­sen perus­tana on kes­tä­vyy­den huo­mioi­mi­nen niin sosio­kult­tuu­ri­sessa, talou­del­li­sessa kuin eko­lo­gi­ses­sa­kin toi­min­taym­pä­ris­tössä. Hankkeessa suun­ni­tel­laan, toteu­te­taan ja ote­taan käyt­töön Hailuoto Green & Blue -mobii­li­so­vel­lus pai­kal­lis­ten mat­kai­lu­pal­ve­lu­jen tun­net­tui­suu­den ja saa­ta­vuu­den edis­tä­mi­seksi sekä vah­vis­te­taan yrit­tä­jien osaa­mista eri­lais­ten kou­lu­tus­ten avulla.

Kunta olemme me -hanke

Kunta olemme me -hank­keessa on kaksi pää­ta­voi­tetta: tar­joamme täy­den­nys­kou­lusta ja työ­elä­mä­ko­ke­musta alue- ja yhtei­sö­ke­hit­tä­mi­sen sekä luo­vien alo­jen kou­lu­tuk­sen saa­neille nuo­rille, sekä kehi­tämme Vaalan ja Hailuodon kun­tien pal­ve­luita kun­ta­lai­sia osal­lis­ta­vin mene­tel­min. Hankkeessa toi­mi­vat nuo­ret toteut­ta­vat kehit­tä­mis­työtä kun­nissa. Tutustu han­ke­si­vui­hin tästä.