Päihde- ja riip­pu­vuus­hoi­toon hakeu­du­taan sosiaali- ja ter­veys­kes­kus­ten kautta

Asiakkaat hakeu­tu­vat jat­kossa Pohjois-Pohjanmaan hyvin­voin­tia­lu­eella Pohteella päihde- ja riip­pu­vuus­hoi­toon soit­ta­malla omaan sosiaali- ja ter­veys­kes­kuk­seensa tai otta­malla yhteyttä Digitaalisen sote-keskuksen kautta. Toimintamalli laa­je­nee 1.9.2025 alkaen Kempeleeseen, Hailuotoon, Liminkaan, Lumijoelle, Oulunsaloon, Haapajärvelle, Reisjärvelle, Pyhäjärvelle, Kärsämäelle, Alavieskaan, Ylivieskaan, Nivalaan ja Sieviin. Muualla Pohteen alu­eella toi­min­ta­malli ote­taan käyt­töön lop­pu­vuo­desta 2025.

Oulun alu­eella päih­de­hoi­toon on jo ohjau­duttu sosiaali- ja ter­veys­kes­kus­ten kautta alku­vuo­desta 2025 alkaen. On havaittu, että uusi toi­min­ta­malli on tii­vis­tä­nyt päih­de­pal­ve­lu­jen, sosiaali- ja ter­veys­kes­kus­ten ja mie­len­ter­veys­pal­ve­lu­jen välistä moniam­ma­til­lista yhteis­työtä. Se on vah­vis­ta­nut päih­de­pal­ve­lu­jen saa­ta­vuutta, hoi­toon pää­syä ja hoi­don jat­ku­vuutta sekä sosiaali- ja ter­veys­kes­kus­ten hen­ki­lös­tön päihde- ja riip­pu­vuus­osaa­mista. Myös asiak­kai­den hoi­toon hakeu­tu­mi­sen kyn­nys on madal­tu­nut.

Päihdepalvelujen omat pal­ve­lu­nu­me­rot lak­kaa­vat toi­mi­masta 31.8.2025 jäl­keen Kempeleessä, Hailuodossa, Limingassa, Lumijoella, Oulunsalossa, Haapajärvellä, Reisjärvellä, Pyhäjärvellä, Kärsämäellä, Alavieskassa, Ylivieskassa, Nivalassa ja Sievissä. Asiakkaat hakeu­tu­vat jat­kossa päihde- ja riip­pu­vuus­hoi­toon soit­ta­malla omaan sosiaali- ja ter­veys­kes­kuk­seensa tai otta­malla yhteyttä Digitaalisen sote-keskuksen kautta. Päihde- ja riip­pu­vuus­pal­ve­luissa hoi­to­suh­teessa ole­villa on tie­dossa oman päih­de­työn­te­ki­jänsä puhe­lin­nu­mero, ja he ovat tar­vit­taessa yhtey­dessä omaan hoi­toonsa liit­ty­vissä asioissa päih­de­työn­te­ki­jänsä puhe­lin­nu­me­roon.

Yhteydenottoon riit­tää asiak­kaan oma huoli omasta päih­teen käy­töstä, raha­pe­laa­mi­sesta tai muusta riip­pu­vuu­desta. Kiireellistä hoi­toa vaa­ti­vissa tilan­teissa asiak­kaat voi­vat hakeu­tua hoi­don tar­peen arvioon sosiaali- ja ter­veys­kes­kus­ten kii­re­vas­taa­no­toille. Kiireellisiä tilan­teita ovat esi­mer­kiksi väli­töntä arviota ja hoi­toa vaa­ti­vat oireet, kuten voi­mak­kaat alko­ho­li­vie­roi­tusoi­reet, huu­meita suo­nen­si­säi­sesti käyt­tä­vien pistotapaturmat- ja infek­tiot sekä mah­dol­li­sesti itse­tu­hoi­set tai muulla tavalla vaka­vasti psyyk­ki­sesti oirei­le­vat.

Muutoksen myötä avun saa­mi­nen hel­pot­tuu

Kun asia­kas asioi sosiaali- ja ter­veys­kes­kuk­sessa, siellä työs­ken­te­levä ammat­ti­lai­nen, kuten sai­raan­hoi­taja tai lää­käri, voi varata asiak­kaalle ajan päih­de­sai­raan­hoi­ta­jan vas­taa­no­tolle. Sosiaali- ja ter­veys­kes­kuk­sissa työs­ken­te­le­vät ammat­ti­lai­set voi­vat myös kon­sul­toida päih­de­sai­raan­hoi­ta­jia päihde- ja riip­pu­vuus­hoi­toon liit­ty­vissä asioissa.

Riippuvuuksiin voi liit­tyä häpeän tun­teita, mikä voi vai­keut­taa avun hake­mista. On kui­ten­kin tär­keää muis­taa, että riip­pu­vuu­det ovat sai­rauk­sia siinä missä muut­kin. Niihin on oikeus saada apua ja tukea. Kun päih­de­hoi­toon voi hakeu­tua tai ohjau­tua suo­raan sosiaali- ja ter­veys­kes­kus­ten kautta, avun saa­mi­nen hel­pot­tuu. Kynnys hakea hoi­toa madal­tuu, ja apua voi saada var­hai­sessa vai­heessa, ennen kuin tilanne ehtii vai­keu­tua. Tämä voi tar­koit­taa lyhyem­piä hoi­to­jak­soja ja nopeam­paa toi­pu­mista. Tärkeintä on, että kukaan ei jää yksin ongel­mansa kanssa.

Lisätietoa Suomen kes­tä­vän kas­vun ohjel­masta

Pohteen päih­de­pal­ve­lu­jen saa­ta­vuutta kehi­te­tään osana Kestävän kas­vun ohjel­maa (RRP2-hanke). RRP2-hanke on osa Suomen kes­tä­vän kas­vun ohjel­man jat­ku­moa, jolla pyri­tään tuke­maan eko­lo­gi­sesti, sosi­aa­li­sesti ja talou­del­li­sesti kes­tä­vää kas­vua. Suomen kes­tä­vän kas­vun ohjel­man rahoi­tus tulee EU:n ker­ta­luon­tei­sesta elpy­mis­vä­li­neestä (NextGenerationEU).