Tietoa Hailuodosta

Koko saa­ri kan­sal­lis­mai­se­ma­na

Hailuoto on Perämeren suu­rin saa­ri. Se on kohon­nut meres­tä noin 2000 vuot­ta sit­ten. 1800-luvulle saak­ka Hailuoto muo­dos­tui kol­mes­ta eril­li­ses­tä saa­res­ta, jot­ka maan kohoa­mi­nen liit­ti yhteen. Maan kohoa­mi­nen jat­kuu edel­leen noin yhdek­sän mil­li­met­rin vuo­si vauh­tia ja ennen pit­kää saa­ri on kiin­ni man­te­rees­sa. Saari on muo­vau­tu­nut vuo­si­tu­han­sien ajan aal­to­jen, vir­tauk­sien, jään sekä tuu­len vai­ku­tuk­ses­ta. Hailuodon uniik­ki raken­net­tu mai­se­ma ja luon­no­no­lo­suh­teet ovat nos­ta­neet Hailuodon ainoak­si kan­sal­lis­mai­se­mak­si koko­nai­se­na kun­ta­na Suomessa. Silmänkantamattomiin jat­ku­vat dyy­ni­hiek­ka­ran­nat, kuo­hu­va meri, puh­taat män­ty­met­sät ja laa­jat jäkä­li­köt luo­vat saa­ren ainut­laa­tui­sen ympä­ris­tön. Hailuodon luon­to on arvo­kas ja sitä pyri­tään säi­lyt­tä­mään tule­vil­le suku­pol­vil­le eri­lais­ten suo­je­luoh­jel­mien avul­la. Suojelukohteina ovat sekä lin­nut, ranta-alueet että eri­koi­set har­ju­muo­dos­tu­mat. Maannousemarannikko elää ja muut­tuu jat­ku­vas­ti ja muo­dos­taa siten oman elä­vän suo­je­lu­koh­teen­sa.

Perinteiden saa­ri

Saarella on ollut asu­tus­ta jo noin tuhat vuot­ta. Kalastus on luon­nol­li­ses­ti ollut tär­keä elin­kei­no, kuten myös maa­ta­lous. Asukkaita on ollut 1800-luvun lopus­sa enim­mil­lään noin 2000. Asukasluku las­ki 1960- ja 1970-luvuilla. Vuonna 1980 väki­lu­ku oli alle 900, mut­ta on nous­sut sii­tä ja on nyt noin tuhan­nen asuk­kaan luok­kaa. Hailuodon raken­net­tua ympä­ris­töä lei­maa hyvin säi­ly­nyt talon­poi­kai­nen raken­ta­mi­nen, idyl­li­set punai­set kalas­ta­ja­ky­lät sekä perin­tei­käs kult­tuu­ri. Saaressa vie­rai­li­jaa odot­ta­vat kylän maa­lais­mil­jöö, jota hal­lit­se­vat pel­toau­keat ja vie­hät­tä­vät talon­poi­kais­ra­ken­nuk­set. Hailuodon oma neu­le – tik­ku­röi­jy tun­ne­taan maa­il­mal­la ja sen tari­naa ja käyt­tö­tar­koi­tus­ta pide­tään yhä suu­res­sa kun­nias­sa.

Taiteilijoiden saa­ri

Hailuoto tun­ne­taan kult­tuu­ri­saa­re­na ja ensim­mäi­set tai­tei­li­jat saa­pui­vat Hailuotoon jo 1910-luvulla. Saarella vie­rai­lee monen eri tai­teen lajin har­joit­ta­jia ammen­ta­mas­sa ins­pi­raa­tio­taan, aina muusi­kois­ta, maa­la­rei­hin ja runoi­li­joi­hin asti. Saaressa tai­de on vah­va osa iden­ti­teet­tiä ja kult­tuu­ri on nos­tet­tu yhdek­si saa­ren tär­keim­piä ele­ment­te­jä. Kesäinen Hailuoto tun­ne­taan laa­duk­kais­ta kult­tuu­ri­ta­pah­tu­mis­ta. Joka kesä saa­res­sa jär­jes­te­tään muun muas­sa Bättre Folk- kult­tuu­ri­fes­ti­vaa­lit, Hailuodon Teatterifestivaalit ja Hailuodon Musiikkipäivät.

Unohtumattoman saa­pu­mi­sen saa­ri

Hailuoto sijait­see 30 minuu­tin laut­ta­mat­kan pääs­sä Oulunsalosta. Lautta kul­kee noin puo­len tun­nin välein man­te­reen ja saa­ren välil­lä ympä­ri vuo­den. Talvella Hailuotoon pää­see kelien sal­lies­sa Suomen pisi­tä viral­lis­ta Jäätietä pit­kin. Jäätiellä on mit­taa noin 10 kilo­met­riä ja se on auki tal­ven olo­suh­tei­den mukaan, jopa huh­ti­kuu­hun saak­ka. Tiellä on tar­kat tur­val­li­suus­sää­dök­set, sil­lä ei saa ohit­taa eikä pysäh­tyä. Jään pak­suut­ta mita­taan 150 mit­taus­pis­teen avul­la ja tien kun­toa huol­le­taan sekä val­vo­taan koko sen aukio­lon ajan. Kesäisin saa­reen voi saa­pua omal­la veneel­lä tai vaik­ka meloen.