Saaren ainut­laa­tui­sen luon­non ja kult­tuu­riym­pä­ris­tön säi­ly­mi­sestä tulee huo­leh­tia. Hailuoto on muo­dos­tu­nut maan­ko­hoa­mi­sen seu­rauk­sena useasta eril­li­sestä saa­resta ja saa­ren pinta-ala kas­vaa jat­ku­vasti. Ympäristön ja luon­non arvo perus­tuu sen moni­muo­toi­suu­teen – saa­ressa on niin rehe­viä ranta-alueita kuin karua hiek­ka­kan­gasta.

Hailuodon luonto on arvo­kas ja sitä pyri­tään säi­lyt­tä­mään tule­ville suku­pol­ville eri­lais­ten suo­je­luoh­jel­mien avulla. Suojelukohteina ovat sekä lin­nut, ranta-alueet että eri­koi­set har­ju­muo­dos­tu­mat. Maannousemarannikko elää ja muut­tuu jat­ku­vasti ja muo­dos­taa siten oman elä­vän suo­je­lu­koh­teensa.

Hailuodon raken­net­tua ympä­ris­töä lei­maa hyvin säi­ly­nyt talon­poi­kai­nen raken­ta­mi­nen ja niinpä se yhdessä luon­to­ko­ko­nai­suu­den kanssa on nimetty yhdeksi Suomen kan­sal­lis­mai­se­mista, ainoana koko­nai­sena kun­tana.

Kommentit on suljettu.

Sulje hakuikkuna